• Ralli

    Ralli on moottoriurheilulaji, jossa kilpaillaan periaatteessa tavallisiin tuotantoautoihin perustuvilla ajoneuvoilla – joskin nämä autot poikkeavat teknillisesti suuressa määrin tavallisista autoista. Rallia voidaan ajaa joko asvaltilla, soralla, jäällä tai lumella ja kilpailut käydään yleensä etappimuotoisina. Kilparata koostuu yleensä yleisistä teistä sekä siirtymäreiteistä.

    Rallikilpailuja on järjestetty virallisesti vuodesta 1973 lähtien. Aluksi kilpailtiin ainoastaan autonvalmistajien mestaruudesta, mutta vuonna 1979 siirryttiin kilpailemaan myös kuljettajien mestaruudesta. Rallin MM- sarjassa on lukuisia etappikilpailuja, jotka ajetaan eri puolilla maailmaa. Yksi etapeista on Suomessa ajettava Neste Oil Rally, josta voi lukea lisää tältä sivustolta.

    Ralliautot jaetaan ryhmiin WRC/ A- ryhmä, Super 2000, N- ryhmä ja F- ryhmä. WRC:ssä (World Rally Championships) auton tulee olla sarjatuotantoauto, jota on valmistettu vähintään 25 000 kappaletta vuodessa. Puskureita ja siipiä voi vaihtaa, mutta muutoin korin tulee säilyä alkuperäisessä muodossaan. Myös moottorilohkon tulee olla sarjatuotantomallista, joskin sen ahtaminen on sallittua. WRC- autojen tehot liikkuvat yleensä reilussa 300 hevosvoimassa. Myös nelivedon saa asentaa, vaikkei sitä sarjatuotannossa olisi saatavilla.

    Suomessa on vuosien varrella ollut runsaasti taitavia ralliautoilijoita kuten Juha Kankkunen, Tommi Mäkinen, Marcus Grönholm, Jari-Matti Latvala ja Mikko Hirvonen. Rallin historian aikana suomalainen on ajanut maailmanmestariksi hurjat 14 kertaa. 2000- luvulla ralliautoilun ykkösnimenä on loistanut kuitenkin ranskalainen Sebastien Loeb, joka voitti rallin maailmanmestaruuden hurjat 9 kertaa peräkkäin vuosina 2004 -2012. Suomalaisista ralliautoilijoistakin voi lukea lisää tältä sivustolta kohdasta ”Kuuluisia suomalaisia ralliautoilijoita”.

    Ralliauton miehistöön kuuluu kuljettajan lisäksi kakkoskuljettaja eli kartanlukija. Rallin alkuvuosina kartanlukijan tehtävänä oli kirjaimellisesti lukea karttaa, mutta nykyään tehtävä on nuottivihkoon kirjoitettujen nuottien lukeminen oikeassa rytmissä. Nuoteilla tarkoitetaan kuljettajakohtaisia ajo- ohjeita, jotka voivat sisältää sekä sanoja että numeroita. Nuotti voi kertoa esimerkiksi mutkan etäisyyden edellisestä mutkasta tai mutkan muodon. Mutkien jyrkkyydestä käytetään useimmiten sanallista asteikkoa, joka etenee täyskaasulla ajettavasta (”täys”) neulansilmämutkaan (”serpo”). Osa kuljettajista, esimerkiksi suomalainen Jari- Matti Lavala, käyttää mutkien jyrkkyyksissä numeroasteikkoa 1- 6 (6 loivin). Mutkien jyrkkyyksiin voidaan lisätä plus tai miinus sen mukaan, onko mutka hieman normaali- ilmausta jyrkempi tai loivempi (esim. täys miinus = hieman täyskaasua hitaampi). Lisäksi sanallisesti mainitaan yleensä esimerkiksi mutkassa olevat mahdolliset puut, urat ja kivet.